Siirry pääsisältöön

Minä

Ville Toivonen


Synnyin vuonna 1996 Sumiaisten Vihijärvellä, missä myös vietin lapsuuteni maalaismaisemissa pienen järven rannalla. Siellä vanhempani viljelivät muunmuassa mansikkaa ja seuranamme oli monia kotieläimiä, kuten kissoja, koiria, kaneja ja hanhia. Vietin tuolloin paljon aikaa ulkona ja aivan pienestä pitäen huomioni kiinnittyi pihapiirin lintuihin, jollaisen olisin lopulta halunnut itsellenikin.

Kasvettuanikaan ei into lintuja kohtaan laantunut ja sainkin yläasteella ensimmäisen lemmikkilintuni Paulin, jonka johdatuksella alkoi matkani neitokakadujen maailmaan. Pauli saapui luokseni kaninhäkissä, jossa sillä oli vain peili ja yksi orsi. Lisäksi lintu oli kovin arka ja huonovointinen. Halusin parhaani mukaan parantaa Paulin elinoloja ja aloin selvittämään keinoja, joilla niitä olisin voinut parantaa. Hankin Paulille tilavamman häkin ja vaihdoin orret luonnonpuuhun. Koska huomasin, ettei Pauli niinkään välittänyt hänelle hankkimistani leluista päätin sen sijaan keskittyä linnun kesyttämiseen. Tässä onnistuinkin vuosien työn jälkeen ja Pauli uskaltautui tulemaan kädelle, vaikka oli niitä aiemmin pelännyt.

Enimmäsen oman koirani Rikin sain rippilahjaksi äidiltäni. Olin halunnut koiraa jo pitkään, sillä lintujen ohella ovat myös koirat ja niiden kanssa harrastaminen olleet lähellä sydäntäni.

Yläasteen loppupuolella tuli aika päättää itselleni ammatti. Intohimoni eläimiä kohtaan säilyi ja hakeuduin kouluttautumaan Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen luonnonvara-alalle Tarvaalaan, mistä lopulta valmistuin eläintenhoitajaksi vuonna 2015. Koulun ohessa tein esseitä eri lintulajeista ja kokemukseni ja tietämykseni lintujen parissa karttui. Ammattikoulun aikana tein myös ensimmäistä kertaa tuttavuutta Lemmikkilinnut Kaijuli ry:n jäseniin. 

Tuona aikana aloin harrastaa Rikin kanssa agilitya ja tokoa. Koin myös ettei minulla ollut Pauliin kovinkaan vahvaa henkilökohtaista sidettä, joten hankin sille kumppaniksi Ninjan ja näin lintuharrastukseni kasvoikin jo parven mittasuhteisiin. Ninjan kanssa saapuivat myös kaverukset Simo Ja Posse. Aloin parven kasvaessa haavilemaan myös lintujen kasvattamisesta itse.

Kasvatusperiaatteeni

Pyrin neitokakadujen kasvatuksessa keskittymään lintujen terveyteen, luonteeseen ja ulkonäköön. Valitsen kasvatukseen käyttämäni linnut harkiten pitäen parveni koon itselleni sopivana tinkimättä lintujeni tai itseni hyvinvoinnista. Tahdon kohdella jokaista lintuani yksilönä, joten keskityn vain hopea, valkokasvo-harlekiini ja bronze fallow linjoihini. Tämä mahdollistaa muunmuassa sen, että kukin kasvatuksesta pois jäävä yksilö voi jäädä viettämään eläkepäiviään luokseni. Kunkin väriryhmän linjaa on vain yksi ja näin ollen voin keskittyä tarkemmin kunkin linjan raketamiseen saaden mahdollisimman hyvän lopputuloksen.

Neitokakadujen piirteissä pidän hieman tavallista kookkaammista yksilöistä, muhkeasta töyhdöstä ja standardin mukaisesta rakenteesta. Tähän olen saanut inspiraatiota ja esimerkkejä eurooppalaisesta näyttelykulttuurista. Omia ihanteitani pyrin vaalimaan valitsemalla kasvatuspareikseni pareja, jotka täydentävät toisiaan rakenteellisesti, esimerkkinä kasvatusparini Gin x Yoko. Värien osalta keskityn yksinomaan hopeisiin, valkokasvo-harlekiineihin sekä bronze fallow:hun. En kuitenkaan kavahda yksittäisiä muita värejä linjoissani, kunhan saan vietyä lopputulosta parempaan suuntaan. Ei-toivotut värit pyrin jalostamaan linjoistani pois.

Vaikka kasvatussuunnitelmani onkin ulkonäkökeskeinen, on kasvattieni terveys kuitenkin ykkössijalla, eivätkä ulkonäköseikat saa koskaan tätä ohittaa. Mikäli linjoissani esiintyisi jokin perinnöllinen sairaus, katkaisisin linjan välittömästi. Poistan myös esimerkiksi nyppivät linnut kasvatuskäytöstä kokonaan sivuun. Valitsen kasvattieni uudet omistajat huolella vaatien sitoutumista ja jonkinlaista perehtymistä lintuharrastukseen, jotta voin pitää heihin hyvät ja ystävälliset välit. Tällä tavoin voin taata kasvateilleni elinikäisen tuen ja turvan sekä pystyn myös tukemaan uutta omistajaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Näin myös mahdolliset sairaudet ja terveysongelmat kantautuvat korviini ja voin käyttää tietoa kasvatustyössäni.

Minulle on tärkeää, että poikaset oppivat leikkimään pienestä pitäen erilaisilla leluilla, jotta niistä varttuisi aktiivisia ja älyllisesti lahjakkaita aikuisia. Teenkin poikasten lelut itse, jotta ne olisivat aluksi mahdollisimman helppoja, mutta poikasten kasvaessa pystyn nostamaan vaikeustasoa haluamallani tavalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että poikaset tai muutkaan lintuni joutuisivat työskentelemään ruokansa eteen, vaan leluissa käytän erikoisherkkuja, kuten hirssiä ja auringonkukansiemeniä niiden puutuessa päivittäisestä ruoasta.

Lintujeni pesiessä annan niiden hoitaa työnsä rauhassa. Tarkkailen pesimistä erikseen asennettujen kameroiden avulla, jotta häiritsisin pesiviä emoja mahdollisimman vähän. Kajoan pönttöihin vain havaitessani jotain epätavallista ja rengastaessani poikasen noin yhdeksän päivän iässä. Tilanteen salliessa saatan myös läpivalaista munat, jotta voin vahtia niiden kuoriutumista ja puuttua mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kun poikaset ilmestyvät pöntöstä ja alkavat syömään hieman itse, alan tarjoamaan niille kädestä hirssiä yhdestä kolmeen kertaan päivässä. Yleensä poikaseni ovat olleet emojensa tapaan kesyjä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Moikka!
Heippa kaikille lukijoilleni. Tämä blogi on itseasiassa omat nettisivuni joten kaikki neitokakadua harkitsevat ja niitä harrastavat ovat tervettulleita tänne, enemmän kuin mielellään. Blogini on ollut ilmoilla ja muutaman vuoden, mutta aktiivisesti blogi on toiminut vasta tämän viikon. Lupaan rueta tänne päivittelemään enemmän tietoa linnuistani ja niiden pesimisistä. Kuvia on myös tulossa lisää.

Muutosten tuulia!

Moikka kaikki lukijat!
En olekkaane taas hetkeen kirjoitellut, sillä olen muuttamassa muutaman kuukauden sisällä uuteen asuntoon ja sijoituskoirallani ruulla on neljä potraa pentua. 
Kävin tosiaan syyskuussa hakemassa parveeni neljä uutta neitokakadua hollannista(Robertukselta ja Daniellelta). Linnut ovat kotiutuneet mainiosti ja olen jo yrittänyt pesittää daniellelta saatua paria, valitettavasti tämä yritys kuitenkin epäonnistui. 
Muuten parvessa ei ole sen kummempaa sattunut tai tapahtunut, joten jatketaan samaan malliin lintujen ehdoilla. Alla muutama kuva uusista ja jo aikaisemmista linnuista. 













Kuvia linnuista